Elämä on joskus aika erikoista.
Sitä luulee olevansa täysin onnellinen ihanan poikaystävän kanssa, sitä luulee että kasiluokka tulisi olemaan täyttä kidutusta. Ei tule ajatelleeksi, että ehkä onkin lesbo ja että ehkä kasi onkin mukavampi kuin seiska ennen kuin se oikeasti tapahtuu...
...hmm.
Selvennän hieman.
Olen seurustellut noin kahdeksan kuukautta todella pitkäaikaisen ihastukseni kanssa. Hän on mukava, tykkäämme samoista asioista ja niin edelleen, mutta oikeasti olemme läheisiä vain tekstiviestien ja messengerin välityksellä. Olemme vieläpä samalla luokalla, mutta surullista kyllä, emme edes vaihda muutamaa sanaa enempää koulussa.
Sitten on eräs vuosi sitten elämääni (ja luokalleni) tullut tyttö, joka ennätysajassa kiipesi parhaimpien ystävieni sekaan ja teki siellä olonsa mukavaksi. Pidän hänestä hyvin paljon, se vaan, että taidan pitää hänestä hieman liian paljon... kyseinen henkilö on yhtä kahjo kuin minä, on täysin samalla aaltopituudella kanssani - ja vieläpä luullakseni bi. En oikeasti tiedä mitä haluan ja ajattelen, olen hyvin seksuaalisesti hämmentynyt nuori! Sen tiedän, että naisista pidän seksuaalisesti sukupuolena enemmän kuin miehistä, mutta kuvaan astuu ihana poikaystäväni, josta pidän paljon. Y'know? Elämäntilanteeni käy ahdistavaksi, en tiedä mitä haluan ja mitä minun pitäisi haluta, en tiedä mitä tekisin satuttaakseni muita mahdollisimman vähän. Haluan vain tulla rakastetuksi, haluan näyttää että minulla on rakastaja, ja luultavasti olisin paljon rohkeampi jos se olisi kyseinen tyttö - tunnen itseni suorastaan kiusalliseksi poikaystäväni seurassa, ja se ei ole hyvä juttu. En halua luottaa tunteitani kenellekkään, edes BFF'lleni, joka ei varmasti kertoisi niitä eteenpäin, siksi tein nimettömän blogin. En vaan halua rikkoa sitä mitä minulla on nyt.

Ja että tervetuloa lukemaan MSJ- blogia, toivottavasti teitä kiinnostaa tällainen yleisteiniangstinen vuodatus.